Vuoden alun toiveikkuus koronan väistymisestä on pikkuhiljaa kääntymässä suureen huoleen koko loppuvuodesta. Itseasiassa ajatukset on varmasti aika monella vaihdelleet toiveikkuudesta pessimismiin. Kukaanhan ei totuutta tiedä. Toivoa sopii ja joka tapauksessa jossain vaiheessa korona väistyy ja ainakin osittain palaamme matkailuun ja kokoontumisiin. Sitä odotamme.
Jaksaminenhan on meillä opettajilla ollut koetuksella joka tasolla varhaiskasvatuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle ja korkeakouluihin jo vuonna 2020 ja luulimme laskettelevamme kohti kesää ja vapaampaa elämää tapaamisineen ja ilakoimisineen.
Nyt tuo kaikki on tätä kirjoittaessa helmikuun alussa taas hämärän peitossa ja selkeää väsymystä toivottomuuksineen ja huonoine hetkineen on varmaan lähes meillä kaikilla. Eli turnausväsymys painaa meillä kaikilla. Korona muuntautuu, rokotteet ovat myöhässä jne. Nuo tunteet ovat luonnollisia ja sallittuja.
Arjen työssä näkyy myös oppilaiden koronatuska. Levottomuutta, keskittymättömyyttä. Tokihan mennyt korona-aika vaikuttaa oppilaitten eloon myös. Jos on oltu me opettajat ja varsinkin päiväkotien johtajat, rehtorit ja esimiehet tiukilla, ovat toisen asteen oppilaat etäopetuksineen jopa kärsineet ja opiskelut ovat vaikeutuneet.
Toki moni muukin yhteiskunnan eri osa-alueilla on koronasta kärsinyt. Hoitajat, tapahtuma-alan yrittäjät ja listaa riittää. Aika on ollut vaikeata.
En ole vielä nähnyt kuntien poissaolotilastoja vuodelta 2020, mutta varmasti siellä on piikki monella alueella.
Onneksi mennään valoa ja pitempää päivää kohti. Tulee, kevät, kesä ja elämä jatkuu. Joko koronan kanssa tai ilman.
Niin ja pitäisikö opetella vielä enemmän olemaan hetkessä.
Nauttia talvipäivän raikkaudesta, teehetkestä ja muutenkin pienistä joko säilyneistä tai edellä mainittujen tilalle tulleista asioista. Kaikillahan meillä on hyviäkin hetkiä sekä opetustyössä ja muussa elossa.
Jos Sinua painaa mennyt vuosi ja henkilökohtainen tilanne tai näet, että kolleegaasi väsyttää, ole armollinen . Ette varmasti ole ainoita, jotka tunnette näin. Ja ei ole väärin hakea apua. Keinoja on monia. Joskus pienikin kannustus ja huolenpito auttaa pahimman yli. Yhdessä eteenpäin.
Tunnen huolta meistä kaikista, mutta tiedän myös, että meissä on hurjasti sitkeyttä ja ammattitaitoa. Ja arjen jaksamista ja neuvokkuutta.
Rankalla vuodella on myös kääntöpuolensa. Työtämme on alettu arvostamaan enemmän ja se on hyvä uutinen. Tilinauhassahan se ei välttämättä näy, mutta hyvä on huomata, että kiitosta tulee sekä omilta, että myös muualta. Tarja, Sanna, OAJ ja moni muu taho on kiittäneet työtämme.
Mielenkiintoisia asioita on keväällä tulossa kunnallisvaaleineen, Jospa saamamme arvostus näkyy vaalikäyttäytymisinä ja saamme koulutukseen myötämielisesti suhtautuvia uusia valtuutettuja.
#koulutusratkaisee
Yhdessä eteenpäin! Juuri Sinua kannustaen…
O-P Hakkarainen
OAJ Kymenlaakso ry:n puheenjohtaja