Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma HOKS laaditaan jokaiselle oppijalle toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. HOKSIN voi tehdä hoksaajat tai vastuuopettajat. Eri oppilaitoksissa on hieman eri käytänteet, miten se toteutetaan.
Henkilökohtaistamisen prosessi on keskeinen prosessi koulutuksen järjestäjän sekä ammatillisten opettajien toiminnassa. Se on osa pedagogista työtä, joka on asiakaslähtöistä ja tavoitteellista toimintaa. Henkilökohtaistamisessa on tärkeää tuntea tutkinto ja sen perusteet, joita oppija suorittaa. Lisäksi työelämäyhteistyö on tärkeää oppijan opintojen etenemisessä sekä vuorovaikutus kaikkien osapuolien kanssa.
Oppijan polku alkaa jo hakeutumisvaiheessa. Oppija hakeutuu joko yhteishaun tai jatkuvan haun kautta oppijaksi. Hakeutumisvaiheessa tehdään soveltuvuuden arviointi alakohtaisesti esim. haastattelulla tai pääsykokeilla ja valitaan oppijaksi ja otetaan oppilaitokseen. Oppija voi hakeutua jatkuvassa haussa opiskelemaan joko koko tutkintoja, tutkintojen osia tai valmentavia koulutuksia.
Tämän jälkeen tehdään oppijan kanssa yhdessä osaamisen hankkimisen ja osoittamisen suunnitelma. Siinä huomioidaan aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen esimerkiksi ammatillisista opinnoista, lukio-opinnoista, korkeakouluopinnoista ja ulkomailla suoritetuista opinnoista. Muuta osaamista oppija on voinut hankkia työkokemuksen tai harrastuksien kautta. Osaamista hankitaan eri oppimisympäristöissä, opetuksessa ja ohjauksessa. Osaamisen osoittaminen tapahtuu näytöillä joko työelämässä tai oppilaitoksessa. Koko tämän prosessin aikana oppijan HOKS päivitetään aina tarvittaessa ammatillisten tai ytoaineiden osalta. Henkilökohtaistamisessa huomioidaan oppijan aiemmin hankittu osaaminen, josta voidaan tehdä osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Sisällyttäminen voidaan tehdä silloin, kun kyseessä on voimassa olevat tutkinnon perusteet. Tämä prosessi tehdään aina yhdessä oppijan kanssa. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 46 ja 47 §:ssä. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on oppijan esittämien asiakirjojen ja muiden selvitysten perusteella selvittää, tunnistaa ja tunnustaa oppijan aiemmin hankittu osaaminen, joka vastaa suoritettavan tutkinnon tai koulutuksen perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita osaamistavoitteisiin.
Koulutuksen järjestäjä määrittelee suoritettavan tutkinnon muodostumisen mukaisesti valinnaisten tutkinnon osien ja osa-alueiden laajuuden osaamispisteinä. Laajuus määritellään korkeakoulusuoritusten sisällön kattavuuden, vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan suhteessa suoritettavassa tutkinnossa edellytettyyn osaamiseen.
Jokaiselle oppijalle laaditaan joko koulutussopimus tai oppisopimus ja sitä koskeva henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen suunnitelma (HOKS) työelämässä oppimisen ajaksi ennen jakson alkua. Suunnittelua ohjaavat oppijan ja työpaikan tarpeet ja osaaminen. Oppimisen tavoitteista ja sisällöistä, kuten keskeisistä työtehtävistä, sovitaan yhdessä. Suunnittelussa otetaan huomioon työpaikan toiminta ja aikataulut. Yhteissuunnitteluun liittyy myös opettajan ja työpaikkaohjaajan työnjaosta sopiminen mm. mitkä asiat opetetaan ja huolehditaan koulun kautta, mitkä teemat ja taidot jäävät työpaikan ohjattaviksi. On tärkeää, että työelämässä oppimisen jaksosta tulee ehyt kokonaisuus ja työpaikalla myös tiedetään, mitä oppilaitoksessa opitaan. Yhteissuunnittelussa sovitaan myös opintojen aikaisesta yhteydenpidosta. Onnistuneen työelämässä oppimisen jakson taustalla on toimiva vuorovaikutus oppijan, työpaikkaohjaajan ja opettajan kesken. Yhteinen suunnittelu tukee kaikkien osapuolten sitoutumista tavoitteiden saavuttamiseen.
Oppijan henkilökohtaistamisessa huomioidaan oppijan mahdolliset ohjaus- ja tukitoimet sekä erityinen tuki. Oppijan tukena koko prosessin aikana on moniammatillinen tiimi ja alaikäisten huoltajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Tavoitteena on jo henkilökohtaistamisen alkuvaiheessa, että oppija valmistuu haluamaltaan alalta ja työllistyy. Oppijan mahdolliset jatko-opinnot ja ammatillinen kehittyminen huomioidaan henkilökohtaistamisprosessin aikana. Oppijalla on mahdollisuus myös suorittaa ammattikorkeakoulun Väylä-opintoja ammatillisen koulutuksen aikana.
Lähteenä OPH ja koulutusmateriaali
Kirjoittaja tekee työtä hoksaamisen parissa